kanava I

minulla on tämä kanava sisältä toisen sisälle, mutta ei käsiä, ei arkipuhetta, ei katsekontaktia

minulla on tämä kanava sisältä toisen sisälle, joskus on sisältöni toisen sisällä, silloin olen kokonaan se, joka on sisälläni ja näen sen, mikä on toisen sisällä, kuoret tulevat yhdentekeviksi, niistä voi irrota vain tällä menetelmällä:

geenin väliaikaisen ilmenemisen ajaksi tungen pilukseni syvälle siihen, joka vain odottaa tunkeutumista, toinen, vierasta materiaa, jonka sisälle teen rakastaen kanavaa, hän hymyilee kuin antiikin kuu, kutsun geeniä nimeltä, ääni kaikuu sisätilan seinämiä pitkin, ja toisen sisällä geeni irtoaa kromosomista ja kulkeutuu pilustani pitkin sisälleni, äännähdykset ovat kuljettajaproteiineja, kutsumani geeni integroituu osaksi omaa kromosomiani, olen pelkkä bakteeri ja genomini yhtä kulunutta muinaista mosaiikkia 

kun toisen sisus tulee vierailemaan sisässäni, hehku säilyy pitkään, ja jos sulkeudun huolella, voi hehku säilyä viikonkin ennen heikkenemistä, siksi en katsele esityksiä vaan sisälmyksiä mielummin