Kirjoitan, mutten tiedä mikä minut tänne ajoi. Aluksi ei ollut ajatustakaan kirjoittamisesta, sitten pitää kaikki sanoa kuin ei enää pystyisi pidättelemään itseään.
Haluaisin kertoa, kuinka kaikki kuuluu päässäni samanaikaisesti.
-
Ennen kuin ehdin sanoa mitään, Blogger ilmoittaa: "23.3. lähtien Bloggerissa ei enää sallita tiettyä avoimen seksuaalista sisältöä".
Bloggerin ilmoituksesta tuli mieleen toinen näkökulma "seksuaaliseen sisältöön". Luen Sara Heinämaan teosta "Ele, tyyli ja sukupuoli" (1996), missä Heinämaa kirjoittaa: "Seksuaalisuuden erityinen merkitys ja asema ihmisten käyttäytymisessä ja sen ymmärtämisessä on Merleau-Pontyn mukaan siinä, että se paljastaa ihmisen ruumiillisen olemisen metafyysisen rakenteen, sen että me olemme sekä itsellemme että toisille. Seksuaalisuudessa tulee selvästi koetuksi jännite, jossa olemassaolo pyrkii kohti toista, joka kykenee kieltämään sen mutta jota ilman se ei voisi olla. Tämä selittää seksuaalisuuden erityisaseman: se on kuin tiivistelmä ihmisen tilanteesta, sen itsenäisyyden ja riippuvuuden kaksinaisesta luonteesta. Näemme Merleau-Pontyn mukaan viimeistään seksuaalisuuden kohdalla, että metafysiikka ei sijoitu tiedon tasolle, vaan alkaa avautumisesta toiselle ja löytyy siksi jo ruumiillisesta olemisesta." (s. 157)
Toisaalla on pornografia, mitä oletan Bloggerin tarkoittavan "tietyllä avoimen seksuaalisella sisällöllä", ja toisaalla on ihmisten jokapäiväisissä toimissa, työssä, eleissä, liikkeissä, puheessa läpi kulkeutuva seksuaalisuus, joka on meille jatkuvasti näkyvää ja läsnä, mutta joka ei herätä erityistä huomiota. Nykykulttuurin läpipornoistuminen turruttaa kykyämme huomioida hienovaraisempia seksuaalisuuden ilmenemismuotoja, jolloin seksuaalisuuden käsite kutistuu mielissämme pelkäksi pornografiaksi. Tämä yllyttää toisaalta pornon kuluttajaksi ja pornon kuluttajana on edelleen pornoistuneen asenteen tuottaja. Toisella äärilaidalla päädytään kaiken seksuaalisuuden kieltämiseen pyrkimyksissä kieltää pornografia seksuaalisuuden ylilyövänä ilmiönä.
-
On eroteltava lauseisiin piiloutuva merkitys huomioiden viitekehys. Ei ole ilmiselvää, että yksi lause kantaisi yhtä ohjetta. Pitää olla useita eri tavoin raksuttavia aivoja ja monimielinen tulkitsija, jolla on jalat maassa.
-
Kirjoittaminen on minulle ihmettelyä.
-
Aina kun yritän tehdä väitteen jonkin asian tilasta, minulle tulee typerä olo.
