10.2.2013
raaat
vaaleanpunainen tulppaani perintölasivaasissa teki kodin
söimme sen nielaisimme kuitenkin ankeriaan
kakomisemme tarttui seiniin linnut olivat hetken hiljempaa
kunnes ääniaallot ottivat kiinni nopeammin edenneet ajatusaallot
niin tapahtuu räjähdyksessä paineaaltojen syödessä todellisuutta
kynttilät sulivat ja sisustuslehtien pellavakuidut ruokakirjojen kauhukuvat
pitivät halumme aisoissa sohvalle mahtui vain tyynyjä ja marmorinen alastonmalli
en ole naurettava itse olet olemassa vain minua varten!
pilkka teki hengityksen helpoksi ja neulanpistot nautinnollisiksi
kirjoin koko illan tyynyliinaan: fuck chores, im an anarchist!
tukahdutin järjensilmut pehmolelujeni parhaisiin mainoslauseisiin
valkoinen on tunkkaista, sormus puristaa ja kaipaan Marokkoon
näinkö onnettomuus vuolee mantelilastuja lyhenevistä sormista?
meissä on liian helposti ennakoitavaa rytmiä, voisiko käden leikata irti?
taivas taisi nousta kävi maapallon ympäri haamuksi pukeutuneena kankaana
lopulta pelkkä puhallus riitti irrottamaan hiekanjyvät varpaanväleistä