10.2.2013

raaat


vaaleanpunainen tulppaani perintölasivaasissa teki kodin 

söimme sen nielaisimme kuitenkin ankeriaan

kakomisemme tarttui seiniin linnut olivat hetken hiljempaa

kunnes ääniaallot ottivat kiinni nopeammin edenneet ajatusaallot

niin tapahtuu räjähdyksessä paineaaltojen syödessä todellisuutta

kynttilät sulivat ja sisustuslehtien pellavakuidut ruokakirjojen kauhukuvat

pitivät halumme aisoissa sohvalle mahtui vain tyynyjä ja marmorinen alastonmalli

en ole naurettava itse olet olemassa vain minua varten!

pilkka teki hengityksen helpoksi ja neulanpistot nautinnollisiksi

kirjoin koko illan tyynyliinaan: fuck chores, im an anarchist!

tukahdutin järjensilmut pehmolelujeni parhaisiin mainoslauseisiin

valkoinen on tunkkaista, sormus puristaa ja kaipaan Marokkoon

näinkö onnettomuus vuolee mantelilastuja lyhenevistä sormista?

meissä on liian helposti ennakoitavaa rytmiä, voisiko käden leikata irti?

taivas taisi nousta kävi maapallon ympäri haamuksi pukeutuneena kankaana

lopulta pelkkä puhallus riitti irrottamaan hiekanjyvät varpaanväleistä