vastarinta

Tapani olla tässä on läpeensä kipeä, täynnä häpeän nielemistä, vatsanpuruja ja huonouden tunnetta. Hoen mielessäni itselleni mantraa: tämä maailma ja elämä on jotain mitä en kestä, enkä käsitä, ihmiset ovat vieraita, en saa niihin yhteyttä, en tiedä miten täällä toimitaan. Mutta sitten olen tässä vuodesta toiseen ja aivan kuin kestäisin ihan kaiken, teen kaiken sen mitä en ajattele pystyväni tekemään. Olen tässä vaikka en ajattele pystyväni tässä olemaan. En ole vielä mennyt pois. Enkä lukkiutunut kellariin.